Eletään perjantaiaamua ja hienosti päivä käynnistyi?? Nukuin pommiin Eetun kans. Saanalla on vapaapäivä opettajien koulutuksen vuoksi, että hänhän saa nukkuu unirästejä niin pitkään ku unta riittää. Vapaapäivästä totesikin, että hyvä ku on vapaata, että saa lisää aikaa läksyjenteolle. Tuntuu tuo olevan melko rankkaa. Jotku viisaammat ovat sanoneet, että ottaa vähintään 2-3 kk, ennenkuin pääsee tähän rytmiin.

Olimme keskiviikkoiltana kaupoilla.Saana iihastui yksiin verhoihin, jotka halusi ostettavan huoneeseensa. Ne olivat B&Q.ssa ja valmiit malliverhot siinä osastolla ikkunasisustuksessa. Hintalaputkin roikkuivat. Oli se taas operaatio tuo kaupanteko. Yritimme tehdä siitä mahdollisimman helpooa, että nämä tästä nyt halutaan ostaa (mittakin saa olla mitä nyt on, että mä itse sitte lyhennän). Tytär laski, että meitä palveli yhteensä liki 10 myyjää ja yksi vähän englantia puhuva apuhenkilö ( hakivat jostain toimistolta tai naapuriliikkeestä ). Aikaa kului vaatimattomasti 1,5 tuntia. Kerran yksi myyjä juoksi nauramaan jonnekkin verhojen väliin.Ilmeisesti ajatuksella, että Hulluja nuo turistit! Se oli sen jälkeen ku sanoin ostavani verhot, vaikka ne ovat 2.8 m. korkeaan ikkunaan ja olin aikaisemmin erehtynyt kertomaan, että huoneen tarvit. verhokorkeus on  2.4. Hän tietty kuvitteli, että jätän ne ylimääräiset mitat pitkin lattiaaa. Tai sitten huonon englannin ja kiinan sanaston sekaannushauskaa??? kuka tietää? Saana kuitenkin sai  uudet verhot huoneeseen. Jahka Jari kotiutuu,niin pitää saada ompelukonehankintaa aikaiseksi, että saan lyhentää ne verhot. Ja niin vaikiaa ku se osto oli. Eikä kokonaisuus nyt niin ilmaanen ollu, mitä täällä jotku tuotteet yleensä.Hinnatkin osoittautuivat kankaiden metrihinnoiksi, eikä kappalehinnoiksi. Tosin se oli ns. Eurooppatyylin myymälä. Halvemmalla verhottaa ku ostaa paljon kangasta paikal. liikkeestä tai markkinoilta ja vie ompelialle mittojen kans tai ompelee itte.

Räätäli kävi myös keskivikkoiltna. Toi Jarin toisen puvun, mun hellevaatteet (kohta jo kylmeneekin) ja sen juhlaklenningin. Kaikki ok,tai Jari nyt ei ollut sovittamas pukuaan. Kyllä sitä miestä jo oottaakin kotiin, eikä yhtään piristänyt ku kuulin, että heti ma-. ja ti.illat ovat puukattu työ-dinnereille. Että oikiastaan vasta puoleltaviikoin perheen riemuksi. Pitänee opetella käyttään Jarin sihteeriä enemmän avuksi, ku aviomieheltä ei sitä aikaa riitä. Kyllähän Sofie on kovasti sanonut," että mitä apua vain tarvittet niin pyydä, että se on hänen tehtävänsä".

Sitä on vain niin ... niin millainen.. no on vaikiaa soittaa ja pyytää, että ettisitkö meille uuden laturin digikameraan, että lapsi saa tehdä koulutetäviään ja joo... kasvomaalejakaan en ole löytänyt, että mistäs niitä etittäis, enkä ittelle kenkiä, ku on niin rintava jalka? Ja toinen on nämä asunnon asiat. Joku ku on rikki ja vaatii korjausta, sitä tarvittee vähintään kolmesti tahtoa tapahtuvaksi, että sais asian kuntoon.Meillä on kaikki pihavalot pimeenä ja portti ruostunut irti saranoiltaan.......... sisällä laittoivat lamput kuntoon ja samalla rikkoivat katon sisustuslevyn rikki ku käyttivät valaisimia irti. Nyt valot toimii ja katto on halki joka lampun kohdalta, mutta se vaatii taas toisen toimijan ja toimeksiannon...

Maassa maan tavalla, mutta hain minä kaupasta silikoonia, ja ja saumasin vessassa ja vähä ammenkin ympäryksiä. Yhtä rumaa jäkiä tuli, ku oli aiemminkin tehty, mutta torakkaraot on nyt ummes, toivottavasti?? Ja vessan lavuaarin tulppamekanismin yritin korjata jo ite kerran, ja toimikin vähänaikkaa.Nyt se on kuitenkin taas pettänyt, mutta taidan hankkia noita työvälineitä ja pyrkiä itte korjaamaan paremmin. Ja millä ne kiinan kotirovuvat päivänsä täyttävät???